Kisaterveisiä Saksasta

Lähtö Saksaan tapahtui Tampereen lentokentältä, jonne menimme autolla. Yhdeksän päivän parkkiaika maksoi 34€, mutta parkkivirkailija tarjosi saman tien kahta viikkoa neljälläkympillä. Tamperelaishuumoria kukkeimmillaan…

Saksassa laskeuduimme Hahnin kentälle, lähellä Frankfurtia. Majoituimme yöksi läheiseen Sohrenin kylään. Sohren oli kaunis pieni kylä, tosin koko ajan haisevaan lehmänlantaan oli kaupunkilaiselle hieman vaikea tottua. Seuraavana aamuna matka jatkui kohti Gelsenkirchenia, jossa meillä oli ensimmäinen peli, Puola-Ecuador. Olimme vuokranneet auton, joka paljastuikin tuliteräksi Mersuksi. Jouduimme valitettavasti luopumaan autostamme hyvin pian, kun eräs paikallinen mummo peruutti sen kylkeen. On paikallaan huomauttaa, että törmäyksen sattuessa olimme paikallamme. Mummon selitys oli, että hän ei ollut nähnyt meitä. Herää kysymys, miten joku, joka ei näe paikallaan olevaa autoa, on voinut saada ajokortin. Eikä mummon autoon tullut edes lommoa! Parin tunnin selvittelyn jälkeen, Mersu vaihtui Bemariin.

Lähdimme ajamaan pitkin Mosel-jokea. Jokilaakso oli upeaa seutua, idyllisiä pikku kyliä laaksossa kiemurtelevan joen varrella. Kukkuloiden rinteet olivat täynnä viiniviljelmiä, ja Mosel-laakso onkin Saksan tunnetuinta viinialuetta. Ajanpuutteen takia jouduimme jatkamaan matkaa moottoritiellä. Saksassa useilla moottoritiellä ei ole nopeusrajoitusta, ja jos ei ole ruuhkaa, keskinopeus saattaa olla 150km/h.

Haastetta ajamiseen saatiin, kun saavuimme Ruhrin alueelle. Ruhrin alue on Saksan teollisuuden keskus, useasta yhteenkasvaneesta kaupungista muodostunut megapolis. Maisemapuolta ei juuri tältä alueelta löydy, vaan tienvarsia sävyttävät laajat tasangot ja tehtaiden piiput. Lopulta selvisimme hotelliimme Esseniin, josta otimme taksin Gelsenkirchenin stadionille. Stadikka oli keskellä metsää, noin 7 km kaupungin keskustasta. Puola-Ecuador oli otteluna ihan kohtuullinen. Se päättyi hieman yllättäen Ecuadorin 2-0 voittoon. Istuimme puolalaiskatsomon keskellä, joten ääntä kyllä riitti, Puolan huonosta esityksestä huolimatta.

Ottelun jälkeen palasimme Gelsenkircheniin, ajatuksena oli syödä jotain, sillä emme olleet syöneet kunnon ateriaa koko päivänä. Kävi kuitenkin ilmi, että Gelsenkirchenissä ei oli minkään näköistä yöelämää. Söimme toastit oluen kanssa pienessä kahvila-baari yhdistelmässä. Tarjoilija (joka oli itse naapurikaupunkin Bochumista) kuvaili Gelsenkircheniä ilmauksella ’Ass of the world.’ Eli kyseessä on ilmeisesti paikallinen Turku.

Seuraavaksi siirryimme Hampuriin seuraamaan ottelua Argentiina-Norsunluurannikko. Ottelu oli huippuhyvä, paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Norsunluurannikko oli yllättävän hyvä, mutta hävisi kuitenkin ottelun 2-1. Katsomo oli sinisenään Argentiinalaisia, ja paikalla oli Argentiinan Matti Nykänen, Diego Maradona.

Kaupunkina Hampuri on Saksan vanhimpia. Se oli tärkeä kauppakaupunki jo satoja vuosia sitten, ja Hampuria kutsutaankin usein Hansakaupungiksi. Kaupungin vanha keskusta oli hieno ja eloisa. Valitettavasti emme ehtineet liikkua kaupungissa paljoakaan, koska aikaa oli niin vähän. Kävimme myös kuuluisalla Reeperbahnilla, tosin päiväsaikaan, joten katu ei päässyt näyttämään parhaita(?) puoliaan.

Seuraavana aamuna lähdimme ajamaan Uslariin, josta olimme vuokranneet talon. Pysähdyimme matkalla Hannoverissa (pakko nähdä Hollanti-Serbia&Montenegro!), joka näytti oikein miellyttävältä kaupungilta. Hannoverissa, kuten joka puolella Saksaa, oli paljon kisafaneja liikkeellä, ja kaupat tarjosit kisakrääsää alennushintaan. Matsin jälkeen ajoimme Uslariin, joka on pieni kylä lähellä Kasselia ja Göttingeniä. Talomme oli kaksikerroksinen omakotitalo lomakylässä viiden minuutin ajomatkan päässä Uslarin keskustasta. Ensimmäiset asiat ensiksi: Televisio täytyi saada toimimaan, sillä yhtään matsia ei saa missata! Muutamia kuvia talosta (siivottuna):

http://img220.imageshack.us/img220/2958/p10308486kl.jpg
http://img146.imageshack.us/img146/9967/p10308510ml.jpg

Seuraava pelimme oli Ranska-Sveitsi Stuttgartissa, kaukana etelässä. Ajoimme yli 400 km ehkä turhimman pelin koskaan takia! Ennakkosuosikki Ranska ei saanut mitään aikaan, ja peli päättyi 0-0. Yllättäen katsomoa hallitsivat sveitsiläiset, joiden seassa mekin istuimme. Matsin jälkeen lähdimme ajamaan kohti Leipzigiä, jonne meidän pitäisi ehtiä huomiseksi. Jouduimme kuitenkin pysähtymään Brasilia-Kroatia –ottelun takia. Matka Leipzigiin oli pitkä, joten yövyimme jossain pienessä kylässä, jonka läpi satuimme ajamaan. Aikaisin aamulla matka jatkui Leipzigiin.
Leipzig on entistä Itä-Saksaa, mutta sen historiallinen keskusta oli säilynyt hyvin. Kävimme muun muassa pyhän Tuomaksen kirkossa, jonne J. S. Bach oli haudattu. Kaupungin laitaosia hallitsi ankea neukkuarkkitehtuuri, osa taloista oli hyvin samanlaisia kuin Helsingissä. Erot Itä- ja Länsi-Saksan välillä olivat kuitenkin erittäin selvät.

Pelinä Leipzigissä meillä oli Espanja-Ukraina. Matsi oli mahtava, se päättyi Espanjan 4-0 murskavoittoon. Varsinkin Espanjan neljäs maali oli upea, pitkä syöttökuvion jälkeen Torres laukoi voimalla alakulmaan. Tuloksesta huolimatta poimin stadionilta Ukrainan pelipaidan, tuskin monelta suomalaiselta löytyy vastaavaa. Seuraavissa kuvia pelistä ja tunnelmaa katsomosta ja stadionilta:

http://img146.imageshack.us/img146/6386/p10308129du.jpg
http://img220.imageshack.us/img220/2803/p10308190md.jpg

Leipzigistä palasimme Uslariin talollemme. Meillä olisi ollut vielä yksi peli, mutta emme viitsineet ajaa n. 1000 kilometriä Hampuriin ja takaisin Costa Rica-Ecuadorin takia. Sen sijaan kävimme Göttingenissä, joka on Uslaria lähinnä oleva kaupunki. Kaupungin vanha keskusta oli hieno, ja se oli erittäin vilkas, sillä suurin osa meksikolaisfaneista päätti yöpyä Göttingenissä. Katselimme futista ravintolassa ja shoppailimme.

Lauantaina ajoimme takaisin Hahnin lentokentälle, josta meillä oli lento takaisin Tampereelle. Ajoimme Lahn-jokea pitkin, joka sekin oli upeaa seutua. Maisemat olivat upeita, laaksossa kiemurtelevaa jokea reunustivat pikkukylät ja kylpyläkaupungit. Valitettavasti väsymys alkoi painaa, sillä olimme joutuneet heräämään neljän jälkeen. Tunnelmaa ei nostattanut se, että lento olikin 2 tuntia myöhässä. Lentokentän muovituolit eivät olleet paras alusta nukkumiseen, mutta väsymys vei voiton. Lopulta selvisimme kotiin, ja nyt onkin mukava ottaa iisisti ja katsella MM-kisoja ennen kuin intti alkaa, päivä MM-finaalin jälkeen.