Huonompia levyarvioita paremmasta musiikista.

Uusimpia levyhankintoja ja pikaisia vilauksia. ->

Don Johnson Big Band - Don Johnson Big Band

Kävelinpä sittenkin Stupidoon hankkimaan tämän levyn. Muutama kuuntelukerta Stockmannin Basementissä sai minut vakuutetuksi. Levy jazzazi tykimmin ja eikä ole monien kuuntelukertojen jälkeen vieläkään jättänyt kylmäksi. DJBB:n edellistä levyä en hankkinut, mutta uusimmalla lätyllä arvelin kolmannen kerran sanovan totuuden. Ja niinhän se teki. Yllätyin miten laaja albumi onkaan. Englannin kielinen salamannopea räbääminen ja moniulotteiset nu-jazzviritykset vetivät sanattomaksi ja varsinkin No. 2 At The Hamburg Concept:n raivokkaat viuluosiot ja elekroefektit venyttävät levyä kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Ihmeellisen toimivia kokeiluja.

Tommy Lindgren räppää omalla tyylillään kuten aiemminkin, mutta tällä kertaa hän innostuu jopa laulamaan muutamassa stygessä. Jack Johnsonin tuotannolta kuullostava Island Girl repäisee itsensä kunnolla irti levyn yleisilmeellä. Tommyn country/easy listening tyylinen laulu saa monet tytöt ihastumaan, mutta monet kuulijat tokaisemaan "tän mä oon kuullu jossakin aiemmin"-kommentin. Biiseissä kuuluu Lindgrenin Amnesty tausta ja maailman epäjärjestyksen mainostaminen/parantamisen halu. Maamme valtiouskonta saa myös vitsaa kappaleessa Jack, josta tulee heti mieleen Tommyn samanhenkiset kolumnit Helsingin Sanomissa.

Raikas ja monipuolinen levy kaikilta puolin. Ja sen saa 19 eurolla Free Record Shopista. Kelatkaa sitä. Ja minä menin viisaana miehenä Stupidoon luullun halvan perusteella. No pieniä pitää aina puolustaa. Eihän siitä olisi tullut kuin 90 sentin alennus jos olisin toisin tehnyt.

http://www.donjohnsonbigband.com/

Lo-Fi-Fnk - Boylife

Elektropoppia pursuava Lo-Fi-Fnk on Daft Punkin ruotsalainen perillinen. Jos kuitenkin haluat kuvitella mielessäsi heidän musiikkiaan ei pelkkä Daft Punk riitä. Sekoita tähän Tv-resistorin (Inkkaridisko) asenteen niin pääset lähelle oikeata arvausta. Sekoita soppaan varmuuden vuoksi vielä 16-bittisen Nintendon äänimaailmaa. Luvassa on siis elekronisia äänivälähdyksiä, joista on ihmeen lailla saatu aikaiseksi yhtenäisiä biisejä. Hilpeän huoletonta rytmiä ja lapsekas "pet shop boys" tyylinen vokalisointi tuovat retron, mutta silti selvästi 2000-lukulaisen yhdistelmän. Mitä muuta voisi ruotsalaiskaksikolta odottaakaan?

Levyn tarjoaa parhaimpiaan kun soittolistalle osuu Adore, joka kolahtaa suoraan korvan biittisimpukkaan. Tykyttävä rytmi ja rikkinäiset piano ja elektrohärdelliefektit luovat yhdessä levyn parhaimman biisin. Toinen jalkaa vispattava kappale on the End, joka lopettaa albumin hienosti. Pitää kuitenkin muistaa, että nämä ovat näitä levyjä, joista sympaattisesti tykkää tai sitten kainostelematta vihaa. Monotonisen renkauttavat jumputukset voivat kallistaa jotkut siihen toiseen vaihtoehtoon.

"Med Lo-Fi-Fnk för de Daft Punks och Basement Jaxx tradition vidare och gör modern pop som funkar lika bra på dansgolv som i iPoden." -Aftonbladet

"Den fräckaste ochj mest dansanta pop ni hittar i Sverige 2006" -Norra Västerbotten

http://www.lo-fi-fnk.com/

Rautakoura - Rautakoura

Aaah, Rautakoura. Mitään bändiä ei ole siistimpää hypettää kuin tätä Helsingin Metallikättä. Ei siinä mielessä, että kyseessä olisi mikään patoutunut hevimetallibändi, vaan kyse on letkeästä bluegrass/folkpopista. Kai. Apollovuoren pojat ovat selvästi parantuneet debyyttilevyn ajoista. Kekseliäät paperikannetkin ovat jääneet historiaan ja tilalla on komea täysmuovinen suojakuori. Erikoismainintana kansitaiteen suunnittelijalle papukaijamerkki.

Loistavat sävellykset säteilevät levyn joka kulmasta. Iloisesti pomppiva banjo, sen kintereillä kirmaavat kitarat ja jääräpäinen basso luovat loistavaa musiikkia lempeään kesäauringon täyttämään päivään. Eli ei muuta kun Nano esiin, Rautakoura soimaan ja aurinkoon loikoilemaan ja nauramaan jalkakäytävillä kiiruhtaville ihmisille. Vielä on syksyyn asti aikaa.

Erikoisena ominaisuutena Rautakouran toinen julkaisu on Teemalevy™ jos ainakin soittolistaa katsoo tarkemmin. Hyppää siis Kathrinan kannelle ja ota kurssi kohti horisonttia. Varsinkin Matkalla etelään saa laulamaan loistavan kertosäkeen mukana. Levy ovat vahvasti instrumentaalinen (esimerkkinä tunnelmallinen Aallon pohjalla), mutta mukaan on mahtunut myös Lauri "Keskiveli" Hämeen laulua. Muutamia biisejä saa ladattua itse Rautakouran sivuilta. Linkki alempana.

Se joka rakasti Deadwoodin tai Monkey Islandin soundtrackeja tulee myös rakastamaan Rautakouraa. Niinpä minulta löytyy Deadwood hyllystä, Monkey Island koneelta ja Rautakoura soittimesta. Ja sitten vain hyräilemään: "Huomenna on hyvä setti, huominen päivä on samettii salettii. Mut tänään pitää kiirettä sykkiä et ehtii taas vetelehtii..."

http://www.rautakoura.net/

The Crash - Selected Song 1999-2005

Stockmannin hullut päivät luovat aina loistavan tilaisuuden ostaa joku The Crashin levy halvalla. Viime kerralla löysin pussistani Melodraman ja nyt kouraan jäi Selected Songs 1999-2005. Eli parhaita pikkuorava-elektro-britti-poppi sävellyksiä. Bändiä ja sen jäseniä ei hirveästi tarvitse esitellä, sillä Teemu Brunila pääsikin jo "kuin kolme marjaa"-osioon uusimmassa Pihauksessa.

Levyn 18 biisiin mahtuu monta kultakimpaletta ja "ai tää on tää!" huudahtusta. Lauren Caught My Eye, Sugared, Star, Still Alive ja Big Ass Love ovat niitä joita jokainen on jossain elämänsä vaiheessa kuullut varmasti radiosta. Aikaa on ollut jo 7 vuoden verran. Levyn muista hieman tuntemattomista biiseistä New York ja A World Of My Own saavat myös monen kuuntelijan sukat rokkaamaan. (Roxin' dem soxorz!) On myös hauska miten Britpop on hitaasti siirtynyt enemmän Dancefloorin suuntaan. Ja sössötys ja huumori senkun vain lisääntyy. Big ass love!

Crashia voi parhaiten kuunnella kannettavasta mankasta istuen penkillä, joka sijaitsee Töölön lahden edustalla siinä Sibeliustalon kallioilla. Juomaksi sopii väljä punaviini ja hieman lämmennyt karjala. Kuuntelija voi myös vapaaehtoisesti astua koiranulosteeseen ja läikyttää punaviiniä valkoisille housuilleen. Kovaa ja kylmää tuulta voi paeta lähimaaston koloihin. Näin saat levyhankinnastasi eniten irti.

Pitää vielä kehua CD:n leaflettiä. Mikä se suomeksi onkaan? Siinä bändi kommentoi hauskasti jokaista levyn kappaletta, joka tuo hyvän retrospektrin ja tunnelman koko kokonaisuuteen. Ja mukana tietysti myös sanat.

http://www.thecrash.com/

Crash osa 5. World Of My Own

Sarjassa törmäyksiä.

The Crash - World Of My Own

United states of mind in troubled times
I couldn't find a better life, couldn't find my way inside
Laughter and sirens song, in here I belong
I couldn't tell right from wrong; where is this all coming from
I built a wall inside out of a lie
An now I'm comfortably blind to what goes on outside

Here, in a world of my own
Everything's confused, harmlessly untrue
Here I can almost live and forget you
It is all unreal in this world of ideals
Even the illusions seem so clear

So hard to understand an unstable man
But I'm doing all the best I can to leave this no-where land
Sorrows are easy to hide in states of mind
Then all of a sudden I'm fine and everything's allright

Here, in a world of my own
Everything's confused harmlessly untrue
Here I can almost live and forget you
It is all unreal in this world of ideals
Even the illusions seem so clear

But I still like it, maybe
Now and then
Life, not so crazy,
With any kind of sense
But only in here I get to see you again
And sometimes I feel you
And sometimes I meet the real you

Love, everything's confused harmlessly untrue
Here I can almost live and forget you
It is all unreal in this world of ideals
Even the illusions seem so clear

Muniva pupu?

Kuten joskus aikaisemmin, sai pääsiäinen minut taas miettimään koko pääsiäispupu tarinan järjettömyyttä ja sattumalta törmäsin myös asiaa käsittelevään sarjakuvaan. Onhan siinä nyt jotain outoa, kun maaginen pääsiäispupu ujuttautuu asuntoosi, ja yön aikana munii asunnon täyteen Kindereitä ja Rölli-pääsiäismunia. Itse ihmettelin lapsena että miksi se pupu aina munii niin paljon munia viereiseen k-kauppaan, ja vain vähän meille kotiin. Lisääntyväthän puput nopeasti, mutta rajansa kaikella. Ehkä Mielonen tietää...

Tarina kaupallisen suklaamunabisneksen takana ei suinkaan ole samanlainen kaikissa maissa. Sveitsissä munat tuo käki, kun taas osissa Saksaa kettu, haikara tai hanhi. Joissain maissa koko pupuhuijausta ei tunneta, kuten Venäjällä, jossa pääsiäisen kunniaksi kilpaillaan iskemällä yhteen keitettyjä kananmunia. Kilpailija jonka kananmuna on viimeisenä ehjä voittaa. Fazerin jykevät suklaamunat voisivat olla hyvä tapa hankkia etulyöntiasema...

Olen myös ihmetellyt nimiä, jotka pääsiäissunnuntaihin loppuvan hiljaisen viikon päivät ovat saaneet:

• palmusunnuntai eli virposunnuntai
• malkamaanantai
• tikkutiistai
• kellokeskiviikko
• kiirastorstai
  
• pitkäperjantai
  
• lankalauantai
• sukkasunnuntai eli pääsiäissunnuntai

Tietysti nyt kun kerran on partioviikko, pitää partioviikonkin päivät nimetä:

• "miksi liityin"-maanantai
• tösitiistai
• kiittämätön keskiviikko
  
• huivi kaulassa-turpiin koulussa torstai
  
• kohtuuton pestiperjantai
  
• partiolainen luulee osaavansa launantai
  
• paraatisunnuntai eli "en vieläkään tiedä miksi"-sunnuntai

Muistakaa vielä että vaikka mämmi ei välttämättä näytä syötävältä tai terveelliseltä, on siinä paljon B-vitamiinia, foolihappoa ja solun hapettumista estäviä antioiksidantteja. Energiaakaan siinä ei ole paljon, jos ei laske mahdollisia sokereita tai kermoja. Mihin tämä kaikki johtaa? Tietysti siihen, että seuraava trendidietti on mämmi-dietti. Mikäs sen maukkaampaa?

Myöhäiset pääsiäistoivotukset ja hyvää partioviikkoa kaikille!

Ketjureaktioita

Suurinpiirtein kerran parissa viikossa "blogi maailmaa" kiihdyttää jokin kiinnostava/ei niin kiinnostava outo asia. Mitä se on tällä hetkellä? Ketjureaktiot tietenkin!

Tässä muutama osoitus siitä miten hauskoja dominoefektejä voi saada aikaan kuulilla ja kupeilla tai vaikka auton osilla:

Japanilainen pätkä
Hondan mainos
ja jotain saksalaista kai...

The Incredible Machine tyyppisillä peleillä on varmasti ollut oma osuutensa ketjureaktioihin liittyvän huuman synnyttämisessä, mutta itse uskon että meissä kaikissa asuu pieni dominoidenkaataja. Väittääkö joku muka ettei ole pienenä rakennellut erilaisia ratoja marmorikuulillensa? No okei, ehkei jotkut tytöt joo, mutta ei kai kukaan tyttö tätä luekkaan. Pitäisi varmaan kokeilla minkälaisen radan saisi aikaiseksi, tavallaan taantua hetkeksi sinne Olli 5v. tasolle. Silloin kaikki oli ainakin yksinkertaista...

Mahdolliset kokeilujen hedelmät välittyvät sivuille.

Turkissa, Turkissa!

Eli sinne ja takaisin.

Turkki on maa Vähä-Aasiassa ja Lähi-Idässä ja sillä on monta rajanaapuria mm. Syyria, Irak, Armenia, Kreikka, Bulgaria ja vaikka Iran. (plus pari muuta pikkuvaltiota) Nuo te varmaan tiesitte. Maa on myös erittäin vuoristoinen. Mutta tiesittekö sitä, että sinne lentää 3,5 tuntia Air Finlandin lentokoneella ja että Antalayan lentokentällä maksaa coca-cola lasi noin 5 euroa. Ette varmaan myöskään tiennyt, että 1,6 turkin liiraa on yhden euron arvoinen. Tämä tekee yhdestä liirasta noin 0,625 euron arvoisen kolikon. Turkissa ei enää voi olla miljonääri, sillä rahasta otettiin pois kuusi nollaa. Myös yhden liiran arvoisia seteleitä on olemassa. Olipa hauskoja nippelitietoja.

Lentomme lähti 5.10 (Herätys 3.30) ja saapui tähdättyyn maahan yhdeksän maissa. Antalyasta ajoimme bussilla Analyaan. Ei vaan Alanyaan, joka on tunnettu Kleopatran mukaan nimetystä rannasta ja suuresta ainakin 1000 vuotta vanhasta linnakkeestaan. Alanya on myös kunnon turistikylä, joka näyttää Espanjan "Suomi/Aurinko"-rannikkolta (Costa del Sol) , mutta 20 vuotta nuorempana. Eli kaupunki ei tunne käsitettä kaupunkisuunnittelu tai "rauhassa kulkeva turisti". Asuin hotelli/apartment stydeemissä, ja olin rauhaton turisti, ennen kuin totuin ravintoloiden ja bazaarien sisäänheittäjöihin. Kehitin omat vastataktiikkani. Sanoin kylmästi ei kiitos tai olin täysin reagoimatta. Heitin myös tiukkoja vastakysymyksiä. Taloja on sikin sokin, ja monet ehtivät jo homehtua ennen valmistumista. Kiinteistövero tulee nääs voimaan vasta, kun talo on kokonaan valmis.

Kuten sanoin, rauhassa kulkeva turisti on harvinainen näky. Monet katuravintolat käyttävät monipuolista sanavarastoa houkutellakseen rahakkaita turreja. Turkkilaiset kaupustelijat osaavat näet melkein viittä eri kieltä. Suomea, ruotsia, tanskaa, englantia ja tietysti turkkia. Ei kaikkia "fluently", mutta kuitenkin.

Turkkilaisten sisäänheittäjien top-5 sanottua

1. Yes please. (Sanovat kun pitäisi sanoa oikeasti "Welcome".)
2. Where do come from? (Kun turisti sanoo saman takaisin, he yleensä väittävät itseään kiinalaiseksi. Ovat myös kovia arvailemaan turistin kotimaata. Turistin pitäisi aina valehdella, sillä hän ei halua sisäänheittäjää huutamaan hänelle äidinkielellään.)
3. You break my heart! (Yleensä kun turisti ei mene heidän ravintolaansa. Huom. Turkkilaisilla on lukematon määrä sydämiä.)
4. How are you, my friend? (Turkkilaiset ovat aina ystäviäsi.)
5. Do you remember me? (Vaikka turisti ei olisi koskaan ennen tavannut tätä kaupustelijaa, hän on aina tavannut turistin.)

Turkissa kannattaa myös vuokrata auto ja tutustua muuhun maahan. Kannattaa kuitenkin huomata, että maa on melkein pelkkää vuoristoa ja että monet tiet eivät ole nähneet asfalttia ja suoraa osuutta. Noin 150 kilometrin matkaan saattaa kulua noin 5 tuntia monien mutkien takia. Raunioita ei kannata etsiä matkailuesitteen avulla, sillä se valehtelee usein. Huikeat rauniot voivat olla joskus niin tavoittamattomissa, ettei sinne jaksa lopulta edes vaivautua ajamaan. Raunioita on Turkissa myös niin suuri määrä, että monet niistä ovat laiminlyötyjä. Turkkilaiset eivät niistä välitä, sillä ne ovat niin tavallisia.

Aurinko paistoi vain 3-4 päivää kahdeksan päivän lomasta, joten naama ei kunnolla ruskaantunut. Sade ja pilvi olivat läsnä, vaikka Alanya on kuuluisa vuotuisesta yli 300:n päivän auringonpaisteestaan. Muuten rannalla löhöily oli mageeta.

Vaikka Kalkkuna on muslimimaa, ei sitä muuten huomaisi, ellei minareeteistä tuli viisi kertaa päivässä arabiaksi uskontunnustusta. Vaikka joka kerralla tulisi kunnon muslimin rukoilla, en nähnyt yhtäkään polvistumista, paitsi muutamassa moskeijassa. Islam heille on kuin kristinusko minulle. Ei kosketa. Tähän saattaa vaikuttaa se, ettei arabiksi kirjoitettua koraania ole vieläkään käännetty millekään kielelle, eivätkä turkkilaiset osaa arabiaa. Sama oli Euroopassa, kun papit lukivat raamattua latinaksi lukutaidottomille talonpojille. Kenelläkään ei ole hajua mitä itse uskontoon oikeasti kuuluu, kaikki tieto on vain kuulopuhetta ja vapaata tulkintaa. Vaikka alkoholi on ehdottomasti Haram (synti), sitä vedetään silti iloisesti Rakin muodossa. Raki on anislikööriä, jossa on puolet vettä. Maistuu kaamealta, mutta kelpaa turkkilaisten kansallisjuomaksi.

Ruoka Turkissa on erinomaista. Sikäläiset riisi, kebab ja tietysti halva ovat mehevän maukaita ja toreilta löytyy mielettömän halvalla erilaisia vihanneksia. Ruoassa on paljon enemmän rasvaa kuin mihin me suomalaiset olemme tottuneet. En syö vähään aikaan yhtäkään kebab suikaletta. Hyöh! Salaattejakin löytyy, mutta niistä pilkistää usein vihreä ja vahva chilipippuri, joka tuo makua suun täydeltä. Stadin Kebab antaa vain esimakua Turkkilaisesta keittiöstä. Kansallisruokia ovat turkkilainen pizza eli Lahmacun ja nuudelimaisella täytteellä pakattu pasteija, Börek. Turkkilainen kahvi ja tee ovat myös omaa luokkaansa. Vahvasti sokeroitua teetä vedetään kymmeniä kuppeja päivittäin, jotta pysytään hereillä. Turkkilaiset nukkuvat noin 6 tuntia ja matkustavat, syövät ja tekevät työtä sen loput 18 tuntia.

Harmittavasti Turkissa harva tyttö ehtii kadulle, sillä monet ovat kotona siivoamassa tai jossain muualla. Alanyaan tullaan tekemään työtä kaikkialta Turkista. Usein tämä työvoima koostuu miehistä. Siskon arvosana näille uroille oli "Kyllä nämä voittavat Suomen insinörtit ihan leikiten". Kaikilla on geeliä letissä ja tuoreimmat feikkimerkkituotteet päällä. Muuten he ovat melkein yhtä pahaa kloonikansaa kuin suurin osa aasialaisista.

Turkkia tuli nähtyä tarpeeksi viikon aikana. Jos menen takaisin, teen sen vasta noin 30 vuoden päästä ja toivon, että maa olisi saanut parannusta aikaan. Nykyiseltään, se tarjoaa vain halpaa viihdettä, mutta rajoitetussa ympäristössä. Vaikka kykenisit kulkemaan ympäri maata, et oikeastaan halua, sillä vain turistikohteet ovat tarpeeksi hienoja länsimaiselle psyykkeelle. Ihan totta. Jopa kokenut travellaaja saattaa tylsistyä ainaiseen vuoristomaisemaan ja likaisiin betonihelvettiin. Merihaka on hieno paikka.

Ei tässä muuta blaasattavaa. Ensi kertaan. Ralf kiittää ja kuittaa. (Kuvat editoin myöhemmin. Nyt vielä kamerassa. Kysykää lisää esim. turkkilaisesta rap-musiikista kommenttien avulla. Yritän vastata parhaani mukaan.)

It's In the Game

Kesken tavanomaisen kuutamokävelyni, juuri havaittuani Sigma Draconis -tähden eriskummallisen aseman kvasaarien suhteen, huomaan olevani kahden ajatuskatkelman välimaassa. Haron tähtitieteellistä partaani hetkisen, kunnes päähäni iskeytyy kysymys: miksi pelit ovat niin kiinnostavia? Kesken pohdintojeni tyttöystäväni keskeyttää ajatuksenjuoksuni huutamalla "Nuu nuu!" ovensuusta. Taas menossa töihin pullapajaan, mokomakin työnarkomaani. Missä olinkaan? Niin, filosofimieleni oli juuri... WOOMXP

Horisontin takaa kuuluu yhtäkkiä valtavaa jyrinää, ovatko muukalaiset valtaamassa viimein planeetan? Scully, Mulder - missä olette kun teitä tarvitaan? Jyrinä ei johdukaan invaasiosta, vaan pahemmasta: Isännällä on nälkä! Voinko sanoa hassuja sanoja, joita kukaan ei ymmärrä, pelastaakseni tilanteen? Voinko laukaista palohälyAAARHHPUDDING --

WC tämänkin Simin ajatuksissa

CLICK.

Nousen vihdoin tietokoneen ääreltä. Sims 2 -yliopistolaajennus ja sen virtuaaliset tähtitiede- sekä filosofiaharrastukseni saavat odottaa. Hahmon kysymys jäi kuitenkin mieleen: Miksi olemme niin kiinnostuneita peleistä? Eikö ole lähinnä taakka valvoa yömyöhään WC:ssä? Eikö jatkuvasta WC:n* äärellä istumisesta tule ummetusta? Miksi pelaan itsekin leikkimällä ajatuksillanne ja nautin todellisuuden rajamailla hyppimisestä? Miksi pelejä on kaikkialla? Voiko yhteen kappaleeseen laittaa enempää kys

Löytyipä teiltä vastauksia tai ei, suurin peleistä on elämä, jota kannattaa muistaa pelatakin välillä. Itse aion ottaa elämäni komerosta jo tänään.

bonuskysymys #1: miksi naiset ovatkin oikeasti pelimiehiä?

*Warcraft

Sizzlin' hot!

Löysin jälleen kerran oudon linkin. Niinpä. Go Texas Bush go!

Lähden Turkkiin viikoksi. Toivottavasti kamera tulee mukaan ja voin sitten tehdä "yksinoikeus" jutun tänne. Vähän kuten Mikakin.

PS. Kone vieläkin outona. Lauantai-illan huumaa myöhästyy jälleen. Anteeksi kaikille Tosi Faneille. Pidemmittä puheitta, hauskaa viikkoa ilman Ralfia. Vihdoin aurinkoa! Vihdoin vapaata loskasta! Ja lennot lähtevät aina liian aikaisin aamulla. 6.00 portilla. Jesh.

Näkemisiin.